Puhelin : + 358 41 4422 450 Email: kirjeet@hirs.fi Liity jäseneksi!

LAJIT

Täältä löydät kirjoitusta lajeista ja sääntöjä sekä ohjeita

Monet tänä päivänä kouluratsastuksessa käytettävät hevosta irrottavat ja kokoavat liikkeet pohjautuvat taistelutaitojen harjoittamiseen hevosen selästä

Esimerkiksi avotaivutusta on käytetty miekkailtaessa hevosen selässä, jolloin asettamalla hevonen pois vastustajasta, on saatu tilaa miekkailla vahingoittamatta hevosta. Sulkuväistöllä voi siirtää hevosen runkoa lähemmäksi tai kauemmaksi taisteluparista.

Tässä muutamia tänä päivänä lajeista joita harjoitamme käytettyjä nimiä:

  • Skill at Arms
  • Jousting
  • Melée
  • Ratsujousiammunta
  • Working Equitation
  • Alta Escuela
  • Doma Vaquera
  • Klassinen ratsastus

Lajeja eniten yhdistävä tekijä on se että ratsastajan paino- ja pohjeavut muodostuvat tärkeimmäksi osaksi ratsastusta koska kädet tarvitaan muuhun toimintaan, esim. aseiden tai työvälineiden käyttöön.

Ratsastajan ja hevosen välinen yhteistyö tulisi olla niin saumaton etteivät ympärillä olevat muuttuvat häiriötekijät vaikuta hevosen keskittymiseen.

Jo aikoinaan antiikin kreikkalainen kirjailija, filosofi ja sotilas Ksenofon neuvoi ihmisiä hevosen hoidossa, ratsastuksessa ja kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä mm. sanomalla :

Tärkein ja parhain sääntö hevosenpidon taidossa on kuitenkin tämä: älä koskaan lähesty hevosta vihaisena ja suutuksissasi, sillä viha ja suuttumus ovat säälimättömiä kumppaneita ja saavat ihmisen tekemään sellaista, mitä myöhemmin voi vain katua.

Tämän neuvon voi yhdistää kaikkeen tekemiseen hevosen kanssa. Häiriötön yhteistyö sujuu parhaiten nöyrällä sitkeällä harjoittelulla ja ymmärtämisellä, hallitsemalla oman mielensä ja kuuntelemalla hevosta.

 

PERUSTEISTA

HEVOSEN KOULUTUS

Tämä on ehkä oleellisin osa kokonaisuutta. Ilman hevosen oikeanlaista koulutusta homma kaatuu alkuunsa. Koulutuksessa lähdetään hyvin samoilla linjoilla liikkeelle kuin nykypäivänä esim. Wienin espanjalaisessa ratsastuskoulussa tehdään.

Harjoitteissa käytetään paljon hevosen äärimmäistä kokoamisastetta vaativia liikkeitä. Hevosen ja ihmisen välille luodaan kiinteä suhde joka toimii myös stressitilanteissa. Paljon käytetyt Iberialaiset rodut toimivat niin että menevät kyllä vaikka läpi seinän ratsastajan pyytäessä jos luottamus on kunnossa mutta jos ei, ei homma toimi ollenkaan.

Jos miettii kuinka Duarte toistaa kirjoituksissaan jatkuvasti:

OLE ROHKEA JA SÄILYTÄ TYYNEYTESI

Tämä toistelu johtuu juuri edellä mainitusta. Monesti nykypäivänä tätä harrastavat pitävät hevosta vain välineenä samoin kuin esim. miekkaa ja asiaan ei paneuduta sen vaatimalla syvyydellä. Samoin väärinkäsitys on kylmistä isohkoista hevosista (esim. Friisiläinen) sotilaiden ratsuina. Jos on koskaan nähnyt kylmäverirotuisen ja Iberialaisen hevosen taistelevan Meleessä ymmärtää miksi tämä ei voi olla mahdollista.

RATSASTAJAN KOULUTUS

Portugalilainen Kuningas Dom Duarte kirjoitti vuonna 1438 julkaistuun treatiseen:

HYVÄSTÄ RATSASTAJASTA VOI TEHDÄ VUODESSA TOIMIVAN RITARIN, HYVÄSTÄ MIEKKAMIEHESTÄ JOKA EI OSAA ALUNPERIN RATSASTAA EI EDES KYMMENESSÄ VUODESSA

Tämä kuvastaa hyvin ratsastuksen taidon ensisijaista tarvetta. On aivan turha lähteä huhkimaan aseilla jos ratsastajalla ei ole kykyjä kontrolloida vartaloaan ja toimia yhdessä hevosen kanssa saumattomasti. Taistelut kuitenkin muistuttivat käyntiin lähdettyään enemmän kaaosmaista tilaa kuin nykyihmisen mielessä olevaa ryhmitettyä polvi polvessa rynnäkköä. Nykyään näin ratsastetaan esim. härkätaisteluissa Portugalissa.

ASEIDEN JA VÄLINEIDEN KÄYTTÖ

Tulee aina vasta sitten kun ratsastajan koulutus on sillä mallilla että ratsukko pystyy toimimaan oikein ja ratsastaja kykenee riippumattomaan istuntaan ja lateraalityöskentelyn perusteet ovat hallussa.

Tämän jälkeen aloitetaan aseidenkäytön perusteista kuten myös maassa työskentely aloitetaan. Tästä siirrytään pikkuhiljaa vaativimpiin harjoitteisiin. Tässä sovelletaan niitä oppeja monista eri lähteistä (Fiore, Liechtenauer, Duarte jne.) jotka toimivat käytännössä hevosten kanssa.